tiistai 12. maaliskuuta 2013

Hääpuku

Nuorena mietin ja haaveilin häistäni. Ompelijana halusin tehdä itse oman hääpukuni. Kerran kantrireissulla Pärnussa kävin kangaskaupassa ja löysin ohutta kermanvaaleata morsiussatiinia. Ostin sitä 10m, jotta varmasti riittäisi. Maksoi silloin 30mk!!! :) Vuosia ja vielä vähän enemmän vuosia, kangas muutti minun kanssani asunnosta ja kaupungista toiseen. Minua ei vaan kosittu. Mietin jo kerran, että myyn kankaan, koska en tule sitä itse koskaan tarvitsemaan. Pohdin myös, toiko huonoa onnea ostaa jo pukukangas...
 
Sitten sattui mies kohdalle. Vei jalat alta. Suunniteltiin häitä. Kaiken piti olla valmista ennen Amerikan matkaa, koska sen jälkeen ei ollut enää aikaa. Aloitin puvun tekemisen hyvissä ajoin. Kaavana taisi olla joku SK:n perusliivihameen kaava, jota siis muokkasin. Helmaa levennetty reilusti ja muutenkin yritetty saada istuvammaksi. Ensin tein prototyypin, tietysti. Eihän hääpukua voi tehdä heti oikeasta kankaasta. Protoon saimme muutokset tehtyä ja siirrettyä ne kaavoille. Apuna tässä oli ystäväni äiti. Proton piti jäädä yöpaidaksi, mutta taisin myydä joskus kirpparilla... ;)
 
Pitsit. Halusin et- ja takasivusaumoihin pitsitä. Arvatkaa oliko helppoa? No ei. Oli lähdettävä Helsinkiin. Kaason kanssa rampattiin yksi jos toinenkin käsityötarvikeliike, nauhakauppa ja kangaskauppa. Sitten löytyi. Hintaa tuli hurjan paljon enemmän kun kankaalle, so what? Mutta, eipäs löytynytkään kermanvaaleana. Oli vain valkoista. Ei auttanut kun värjätä pitsi teellä. Ikinä sellaista tehnyt, joten hurja googletus päälle. Lopputulokseen olin enemmän kuin tyytyväinen, tuli tasaväristä ja juuri oikean sävyistä.
 
 
Hihaton mekko. Kirkossa ei saa näkyä olkapäät. Minulla on paksut olkavarret. Höh. Huivikangasta metsästämään. Se löytyi onneksi helposti. Koskaan kaikki ei mene kun suunnittelee, niin tämä huivi jäi aamulla kotiin kun lähdettiin kampaajalle ja kuvaan. Onneksi saatiin se kuitenkin itse tilaisuuteen.
 
 
Häät tammikuussa. Pelkkä hääpuku ei siis oikein lämmittänyt. Taas metsästin oikean sävyistä sileätä samettia, josta halusin viitan itselleni. Löysinkin ja millä hinnalla, en viitsi edes kertoa. Käsitöitähän on aivan turha hinnoitella, tulee vain paha mieli. Viitan vuorikangas löytyi onneksi ihan EK:sta. Tein sametista myös tarvikepussukan, jossa mukana mm. kännykkä (minäkö kännykkäriippuvainen????). ;)
 
 
Kengät. Minulla on hirvittävän pienet jalat. Surffasin jos jonkinsorttisilla kenkäsivuilla eikä sopivia löytynyt. Kunnes keksin: bootsit. Olin joku aika sitten tilannut valkoiset bootsit Amerikasta ja ne kävivät kuin nenä päähän. Mies osti itselleen myös bootsit Amerikan reissun aikana.
 
Häät kokonaisuudessaan olivat ihanat. Pienet ja intiimit. Niistä on jo muutama vuosi aikaa.

Juhlavaatteet

Olin sunnuntaina kummipoikani rippijuhlissa. Tajusin paria päivää ennen, että eihän mulla ole mitään päällepantavaa. Jossain kaukana muistini syövereissä oli kuva juhla-asusta, jonka olin tehnyt pari vuotta sitten ystäväni häihin. En löytänyt silloin, enkä löydä tänä päivänäkään juhlavaatteita kaupasta (enkä kyllä oikein muitakaan vaatteita). Päätin siis ommella noihin häihin asun itselleni. Kyseessä on hyvin yksinkertainen kaava, mutta tuota pukua edelsi hirvittävän pitkä tauko ompelussa. Hameen kaavaa on muokattu, halusin vuoren näkyviin, koska toppi oli samaa kangasta. Tein siis vinon helman päällikankaaseen. Kankaat ovat EK:sta, hameen kangas verhokangasta. Yhden ystäväni äiti oli suurena apuna sovituksissa, jotta vaatteista tuli istuvat. Sain vaatteet valmiiksi häitä edeltävänä iltana. Itse olen todella tyytyväinen tulokseen, siksi kai saatoin pukea sen uudelleen päälleni kahden vuoden "tauon" jälkeen. Parempaa kuvaa asusta ei ole, otan vielä tänään kännykällä kuvan, jotta kokonaisuuden näkee paremmin.
 
Morsiamen kanssa joraamassa. :)
 
Tänään napsastu kuva.
 
 

torstai 7. maaliskuuta 2013

Vaatteita ja uusia kankaita


Sain eilen siirrettyä kuvat puhelimesta koneelle, siinä oli jotain ongelmia ja tarvitsin mieheni apua; kuinkas muutenkaan. Kevään automatkoja ja kauppareissuja ajatellen tein collegevuorellisen fleecehaalarin. Voipi olla melkosen lämmin. Suunnittelin tekeväni myös vuorettoman version, joka olisi sitten myöhemmälle keväälle (kun tuota fleeceä on vielä).


Haalarissa on käytetty työkaverin lahjoittamaa fleeceä (jota jäi toisella kuvioinnilla vieläkin), naapurin lahjoittamaa raidallista collegea ja omat turkoosit collegehousut. Pukeminen on hankalahkoa, koska college ei luista, mutta ei se minua haittaa. Kaava on sovellettu jostain ikivanhasta SK:n haalarin kaavasta.
 

Nämä tein myös jokunen aika sitten. Vasemmalla ylhäällä on kaksi pitkähihaista t-paitaa ja alhaalla yksi lyhythihainen. Oikealla pitkähihainen body, lyhythihainen body ei ehtinyt kuvaan. Bodyt on edelleenkin neppareita vaille, pitäis hakata ne kunhan muistais. Kaavat on Ottobre'stä, muistaakseni Kisuliini-body.
 

Piipahdin eilen Lahdessa kangasostoksilla, Wexlerillä ja Nevekanilla. Ihan kun kankaita ei olisi vielä ollut tarpeeksi... :) Ylhäällä maatilakuvioista flanellia (aivan ihanan pehmeää!!) ja sen alla vasemmalla puuvillakangas, jossa viljasiilon ja traktorin kuvia. Näistä meinasin tehdä pussilakanan, mutta enpäs olekaan niin varma. Haluaisin kankaat nimittäin näkyviin, ovat niin ihania! Vaaleansininen on ihan peruscollegea, housuihin. Raidallinen oranssi on puuvillakangasta, joka tulee väriläiskiksi pojan kylpytakkiin. Keskellä olevat lime ja oranssi ovat resoreita. Vasemmalla alhaalla on ihanan kirkasta vihreätä vakosamettia. Kun näin kankaan, se oli ihan pakko ottaa! =D Sitten on omenatrikoota omaan tunikaan ja puuvillaa pääsiäisliinaksi. Aivan herkullisia kankaita ja värejä!! Nämä lisättynä muihin hankkimiini kankaisiin, luulisi tekemistä riittävän.. Mistähän saisi tunteja lisää vuorokauteen????
 
 
Paras aika blogin päivittämiseen näyttää olevan nämä aikaiset aamut (kello on nyt 6:45, kun lopettelen). Mies lähtenyt töihin ja poika nukkui vielä äsken, nyt juttelee itsekseen tuolla. Ihme, että olen itse hereillä. :)

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Bloggaaminen

Jaaha. Saivat ylipuhuttua minut blogin pitäjäksi. En kyllä yhtään tiedä, mitä tänne pitää kirjoittaa ja miten. Kyseessä on siis pääasiassa ompelublogi. Tulen kertomaan tekeleistäni ja laittamaan kuvia. Toivottavasti ylipuhujiani kiinnostaa sitten käydä täällä. ;) Ei mulle kyllä tuota mitään vaikeuksia höpistä itseksenikään...

Olen käsityötaitoinen. Liekö geeneistä vai vaan mielenkiinnosta, ihan sama. Ompelen, virkkaan, neulon, teen ristipistoja ja askartelen joskus. Blogin otsikko kertoo sen, että minulta löytyy myös ammatti tähän. Olen joskus vuonna yks ja kaks valmistunut ompelijaksi, nk. artesaani. Päivääkään en ole palkallista ompelijan työtä tehnyt, omaksi iloksi ja muiden harmiksi vain. Eli siis kutsun tätä harrastukseksi, en ole mikään pro.

Tällä hetkellä olen kotona pienen poikani kanssa, mutta syksyllä palaamassa työelämään. On siis aina jotenkin järjestettävä aikaa ommella, sitä kun ei voi tehdä pojan mentyä nukkumaan toisin kun esim. neulomista. Joskus saan jotain tehtyä pojan leikkiessä vieressä, mutta yleensä järjestän pojalle seuraa siksi ajaksi. Eli isovanhemmat. :)

Tervetuloa mukaan ja koettakaa kestää.

Tein raskausaikana peiton vauvalle langasta (novitan puro?), jonka olin ostanut joskus alennuksesta, mutta silloin en tiennyt mihin tarkoitukseen sen ostin. Nyt tiedän. :)


Ristipistoja on tullut tehtyä vuosian saatossa toistakymmentä, ellei jopa enemmän. Kaikki melkein lahjaksi jollekin, eniten varmaan vauvalahjoja on tullut tehtyä. Tämä oli kaikkein haastavin; lahja äidilleni.


Pojan kastemekko samasta kankaasta kun minun hääpuku (yritän löytää siitäkin kuvan tänne). Kangas ostettu -90 luvun loppupuolella Pärnusta (kuvittelin lähivuosina meneväni naimisiin, mutta menikin vähän kauemmin), eikä maksanu paljoa. Hihansuiden ja vyötärön pitsit on edesmenneen mummoni tekeleitä. Takana olevat napit ovat myös mummoni kätköistä. Ainut uusi asia on ruusuke, jonka tein uusista tarvikkeista. Poika ei edes itkenyt kastetilaisuudessa. ;)