lauantai 7. maaliskuuta 2015

Kun on pakko.

Täytyy sanoa, että en pidä ns. pakko-ompelusta yhtään. Pakko vie ilon oikeastaan vähän kaikesta tekemisestä, myös ompelemisesta. Pakko-ompelussa ei tahdo syntyä "peruspertsaa" kummempaa. Mutta ehkä sitäkin tarpeellisempaa. Joskus on ihan pakko. Tehdä myös sitä, mistä ei niin kovin pidä.
 
Tämän todella paksun ja melko joustamattoman maastokuvioisen fleecen olen ostanut kangasholistin alkuaikoina kouvolalaisesta verhokangasliikkeestä, Verhosalongista. Tiedän, melko käsittämätöntä löytää verhokangaskaupasta jotain vaatetukseen liittyvää kangasta. Kangasta oli varmaan puolitoista metriä ja tiesin jonain päivänä ompelevani siitä pojalleni lämpimän puvun. Mielessäni oli tuolloin haalari, mutta poikani ei oikein jumpsuiteista välitä (kaapissa on niitä nyt kaksi, eikä niitä juuri käytetä). Tein siis paidan ja housut. Jotenkin typerästi ajattelin, että 98cm Beagle Boy hupparin kaava on hyvä. Niin, fleecehän ei siis juurikaan jousta, joten hupparikaan ei tahdo joustaa. No, menee se kuitenkin päälle. Alkuun tein housut 104cm  Relaxed Fit-kaavalla ja tämä malli sai pojalta tylyn tuomion sovitettaessa: "Hankalat, haluun pois nämä housut". Kertaalleen niitä on ehkä pidetty, mutta sitten piti äidin ommella kankaasta vielä ihan tavalliset kuminauhavyötäröhousut, jotka on tarpeeksi isot vedettäväksi collegehousujen päälle. Kaavaa en muista. Kaikki kuitenkin Ottobre Design -lehdistä. Resorit Eurokankaasta, ensimmäisten housujen taskukangas on joustocollegea ja ostettu KangasKeitaasta.



 

Nämä siis kovan tuomion saaneet. :(


Nämä ovat selkeästi paremmat housut.
 
Yritin ottaa sovituskuvaa. Melko turhauttavaa.



Tätä yhdistelmää siis käytetään sisävaatteiden päällä Lassie Suprafill-haalarin alla. Hyvin tarkenee. Eikä sitä haluta ottaa pois kun tullaan sisälle.
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti