tiistai 3. joulukuuta 2013

Tonttuillaan!

Joulu. Ihanaa aikaa. Jos asuisin yksin (lue: ilman vastustelevaa miestä), minä laittaisin joulukoristeet marraskuussa ja kuusen viimeistään joulukuun alussa. Mutta en asu, niin joulukuun alusta alan "vaivihkaa" tuoda koristeita sisään ja kuusi laitetaan viikko ennen joulua. Minun allergiani takia meillä on muovikuusi joka ikinen joulu, mutta mulle se on jo niin tuttua, etten edes kaipaa oikeata kuusta. Viime vuonna yritettiin, oli joku tanskalainen kuusi. Hah, siinäpä olikin sieni ja se alkoi haista koivulle (!) - kyllä - heti kun se tuotiin sisälle ja alkoi sulamaan. Vietiin siis ulos ja se haju oli ulkonakin voimakas plussakeleillä. Tosin mieskään ei tykännyt siitä hajusta.
Joulukuussa kuunnellaan jouluradiota ja valmistellaan joulua. Yleensä minulla on lahjoja hankittuna hyvissä ajoin ja muita valmisteluja tehtynä, mutta nyt ei ole. Meillä on poika korvatulehduksessa ja itse olen tällä hetkellä melko pahassa flunssassa ja antibioottikuurilla. Poika jo tervehtymään päin, mutta itse olen sairaslomalla. Nämä joulunodotusvaatteet on tehty jo marraskuun puolella.
Paikallisesta kangasmarketista ostettu joulucollege. Ei juuri veny eikä pauku, mutta suloista. Tein veljen tytöille (3v ja n. 6kk) joulunodotustunikat. Pienempi on 68cm Toffee jersey -mekon kaavalla jostakin OB:sta, isompi on Teekannu tunika 110cm OB 4/07. Kuvaushetkellä tunikoista puuttuu vielä nepparit, mutta nyt nekin on jo laitettu.
Leggingsien kangas on edesmenneen mummoni kätköistä löytynyttä neulosta. Sopi kuin nenä päähän joululeggareiksi pienille tytöille. Pienemmät on kokoa 74cm, isommissa pituus on 110cm ja leveys 104cm. OB on lehti, numeroa en ollut laittanut ylös. Raidatkin osuivat kohdalleen! Näistä ei sovituskuvaa ole, koska tytöt eivät ole vielä näitä saaneet sairastapauksien vuoksi. Toivottavasti törmäämme pian!




Sitten oli poikani vuoro. Punainen ja harmaa (ihana meleerattu harmaa, haen tätä ehkä lisää...) college on paikallisesta kangasmarketista. Punainen resori Tanyasumilta ja housujen harmaa Pehemiältä. Halusin asun, joka käy myöhemminkin käytettäväksi ja mielestäni onnistuin siinä. Housuihin laitoin yksityiskohdaksi punaisesta collegesta tereet sivusaumoihin ja antaa kyllä näköä. Paidan etukappale on vinosti leikattu ja koska jäi tylsän näköiseksi pelkästään noin, applikoin poikani nimen etukirjaimen. Onnistuinkin siinä vielä, tai sanotaanko, että vanha Husqvarnani onnistui!!! En ole viitsinyt applikoida mitään mihinkään, koska olen luullut, että koneeni ei pysty suoltamaan minua tyydyttävää tiheätä siksakkia. Mieleni muuttui kummasti ja sain tästä lisäpotkua yrittää jotain toistakin applikointia! =D
Housujen kaavat on samat, joita olen käyttänyt aiemminkin (vaaleansiniset Route66 housut + tähti-&raitavelourhousut), OB enkä numeroa taaskaan muista. Paita taitaa olla Fall Basic kaavalla, koko 92cm levennettynä. Saatiin upeat sukulaisten ja ystävien inhoamat (?)joulukorttikuvatkin otettua tässä asusteessa ja viime vuonna joululahjaksi tulleissa hiiritossuissa! :)







Hyvää Joulunaikaa kaikille!



keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Lontoon liikenne ja muutakin

Hiljaista pitelee sekä täällä blogissa, että ompeluhuoneessa. Tosin ompeluhuoneessa saanut sentään jotain aikaiseksikin, bloggaaminen on se mikä jää ensimmäisenä.
Pojan ensimmäisestä antibioottikuurista selvitty, sairasteluun meni viiden viikon lomasta suurin piirtein neljä viikkoa. Huoh. Nyt meillä tehdään vaihteeksi hampaita, poskihampaita. On se kyllä vaikeaa tuo kasvaminen, ei voi muuta sanoa.
 
Poika on ollut perhepäivähoidossa lokakuun puolesta välistä. Tosin päiviä ei tule paljon, koska teen osittaista ja vuorotyötä. Nyt olen suunnitellut vuoden loppuun päivät niin, että on siellä joskus myös vaikka äiti on kotona. Poika jää sinne aina huutamaan, joka kyllä loppuu ehkä jo minuutissa. Josko se joskus jäisi sinne kivasti leikkimään niin se vaatii harjoittelua eikä sitä muuten tule, jos ei poikaa hoitoon vie. Mulle jää aikaa ommella (joululahjalista on loputon...), siivota ja tehdä ruokaa.
 
Lokakuussa sain aikaiseksi pojalle hupparin, kaavana OB:n Funny Race, koko 92cm. Muokkausta sen verran, että lisäsin pitkän hihan lyhen hihan jatkoksi. Näin sitä voi käyttää nyt talvellakin. Minä kun en osaa kerrospukeutumista toisinpäin (pitkähihainen alle ja lyhythihainen päälle). Ehkä opin senkin joskus.
 
Kangas ihastutti heti ja herätti muistoja. Ensimmäinen yhteinen lomamatka mieheni kanssa suuntautui Lontooseen ja molemmat rakastui kaupunkiin sekä englantilaisiin. Olemme käyneet siellä vasta kaksi kertaa, mutta haaveissa on tehdä vielä monta reissua sinne! Kangas on Nevekanilta, harmaa trikoo ja resori Pehemiältä. Nepparit Veikon kangasmarketista. Siis mä tykkään!!!
 



 
Isänpäivälahjaksi tein miehelle aluspaidan. Hän omistaa pari perusvalkoista reikäpaitaa (eli Uuno Turhapuro -paitaa :) ) ja tykkää käyttää syksyllä ja talvella niitä aluspaitoina. Niissäkin paidoissa kyljet on ihan trikoota, muutoin ovat reikäkangasta. Näin meidän paikallisessa kangaskaupassa noita reikäkankaita, mutta perusvalkoinen oli vain tekokuituisena. Halusin puuvillaa ja sitä oli vain tämä kirjava tai vihreä. Mulla oli kuitenkin visio laittaa Kekkosta kainaloihin ja hihoiksi, joten vihreähän ei sopinut ja ostin siis valkoista. Ompelin tämän Isänpäivää edeltävänä iltana ja hyvä etten yöuniani menettänyt, kun jännitin aamuista reaktiota (ajattelin tämän siis olevan aivan liian kirjava miehelleni).
Ihan turhaan!! Mies jopa sanoi, että tätä voisi käyttää ihan ihmisten ilmoillakin ja niin että näkyy!! Siis mun mies?!?!? Joka ei tykännyt edes Kesämies Kekkosesta!!! Outoa... Kaavana toimi vanha reikäpaita. (Tein omalle isälleni lahjaksi Kekkosesta pipon ja mieheni sanoi, että hänkin voisi pitää tuollaista... Ota näistä nyt selvä!) Kesämies Kekkonen -trikoo Käpyseltä, resori EK:sta ja tosiaan tuo reikäkangas paikallisesta kangaskaupasta.
 

 
Taitaa olla mulla jo perinteenä osallistua nunnupeittokeräykseen. Niin tapahtui nyt syksylläkin. Aikaiseksi sain 13 peittoa, osa kankaista saatuja, osa EK:sta, osa Anttilasta. Kahden ylimmäisen (Minni Hiiri) välissä vanu, muutoin taustalla fleece.

Kuvassa siis Mikki Hiirejä 2kpl:tta, Hessuja 2kpl:tta, noita missä on kaikki on myös 2kpl:tta ja Akuja vain yksi. Taustana kaikissa etualalla oleva pallofleece. Nalle puh peittoja 3kpl, kaikissa sama vaaleanpunainen pallofleece taustalla. Yksi suklaa/muffinssi peitto ja kaksi samanlaista (erilaisilla reunoilla) Minni Hiirtä. Nämä peitot matkasivat Kymenlaakson Keskussairaalaan.



lauantai 5. lokakuuta 2013

Kukkapipo ja omenapaita

Kummipoikani isosisko tuli täysikään ja käytiin häntä juhlimassa. Tiesin tytön - vai sittenkin jo nuoren naisen - käyttävän pipoja, joten tein ruttupipon. Olin ostanut facebookin kangashamstereista vihreätä joustofroteeta, nimeltään Leenan kukka. Olin tunikaa siitä itselleni ajatellut, mutta se sopi myös tähän pipoon hienosti ja jäi sitä jonkin verran minullekin vielä. Koriste on ostettu (ikävä kyllä) paikallisesta käsityötarvikkeiden sekatavarakaupasta. Siinä on rikkinäisen vetoketjun toinen puoli ja nappi keskellä, hauska idea!
 
 
Kun olin innostunut uudestaan ompelemisesta, kävin Lahdessa Wexlerillä ja Nevekanilla. Nevekanilta tarttui mukaan tämä turkoosipohjainen omenatrikoo. Tunika oli taasen mielessä tätä ostaessa, mutta paita tästä tuli. Halusin kokeilla vesiputouskaulusta, joten kangas ei riittänyt tunikaksi asti. Kaavana OB:n 2/2009 Waterfall trikoopusero koossa 46. Miksi koot heittelevät noin paljon? Toisen kaavan sama koko on taas paljon isompi, outoa. Täysmittaisiin hihoihinkaan ei kangas riittänyt, lisäsin resorin, joka on ostettu Tanyasumilta.

Just ja just kotona käyttää. Jotenkin tuo vetää koko ajan taaksepäin niin, että olkasaumat on melkein lapaluiden päällä. Hengarissakin paidan takaosa nousee ylemmäs, liekö kaavassa jotain?? Vai olenko piirtänyt jonkun väärän osan? No meni jo.


Kätevä mies

Asumme omakotitalossa, muutettiin tähän reilu kolme vuotta sitten. Teetetty pitkästä tavarasta ja tehty itse niin paljon kuin mahdollista. Osa edelleen kesken ja lopputarkastus pitämättä, kohta sillä on jo kiire... Olen siis sitä mieltä, että mieheni on kätevä.
 
Miehelläni oli syntymäpäivät kuun alussa. Mitä lahjaksi miehelle, jolla on periaatteessa jo kaikkea / ei käytä koruja / eikä olisi niin kallista?? Olin ajatellut Handy men -trikoosta joululahjaa, mutta se sattui juuri sopivasti tulemaan postista, että siitähän se sitten oli tehtävä. On aina riskipeliä tehdä miehelle vaatetta, lähinnä kankaan suhteen: onko se mieluisaa. Tämän kanssa kävi niin, että mies tykästyi kovasti. Siinä on kuulemma kaikki kohdallaan: koko, värit, materiaali, kaulus sekä printti. Ihanaa joskus onnistua!!! Kangas on siis Pehemiältä ja nimeltään Handy men, samoin harmaa trikoo sekä raitaresori.
 
Kaavana vanha pitkähihainen t-paita, josta tein siis ensin lyhythihaisen ja sitten harmaasta jatkoin pitkät hihat. Että mä inhoon valmiin vaatteen käyttämistä kaavana, mutta nyt oli oltava nopea, jotta paita valmistui ajoissa! Hain paketin maanantaina postista, pistin kankaat koneeseen ja kuivuriin ja tiistaina puolisen tuntia ennen miehen kotiintuloa paita oli valmis (kiitos mummon ja ukin, jotka katsoivat poikaa sen aikaa)!
 



"Saanko laittaa tämän huomenna töihin??" -No tottakai saat!! Oli kuulemma herättänyt töissä hilpeyttä ja naiset oli hississä ihastelleet kovasti. Hih.
 


Mustikoita

Olen kesälomalla. Sää on suosinut mukavasti, vaikka ulkoilua onkin ollut aika vähän pojan pitkittyneen flunssan vuoksi. Juhannuksena vois aivan yhtä hyvin olla tällainen sää ja lämpötila, maisema vaan erilainen. Ihania värejä luonnossa nyt sekä tietysti myös alkukesästä kun kaikki alkaa kasvaa.
 
Lomalla tuntuu olevan jatkuvasti menoa johonkin ja päivät täyttyvät yllättävän nopeasti kaikenlaisesta ohjelmasta. Aina löytyy aikaa yhdelle saumalle, tai jopa kahdelle ja jos hyvin käy, saa yhden vaatteen kokonaan valmiiksi. Mulla on paha tapa ihastua johonkin kankaaseen ja sitten ostan sitä about metrin, riippuen tuleeko itselle vai pojalle. Kun en tiedä, mitä kankaasta teen niin kaikki muu tarvike jää sitten ostamatta ja se tietääkin sitä, että välttämättä samanlaisia sävyjä esimerkiksi resorista ei ihan helposti löydykään. Näin kävi mustikkavelourille. Kesti kauan ennen kun kankaalle lämpesin, sitten päätin tilata sitä, tilasin metrin. Ajatuksissa oli jo tuolloin tehdä siitä huppari, mutta siltikin resori ja vetoketju jäi tilaamatta. Vetoketjun haluankin ostaa aina kun vaate muuten on valmis, on helpompi saada oikean mittainen. Itseäni ei kuitenkaan haittaa, että resori on erisävyinen kun itse kankaan vihreä. Vetoketju onnistui aika hyvin saada samanvärinen kun mustikat kankaassa.
 
Ihan täysin tyytyväinen en ompelukseeni ole, lähinnä siis ompelujälkeen. Mutta silti tästä tuli aika ihana! Joo tiedän, omakehu haisee... Mustikkavelour on Käpyseltä, resori ja vetoketju paikallisesta käsityön sekatavarakaupasta. Kaavana OB:n (5/2007)vetoketjuhuppari koossa 46. Olisi saanut olla numeroa pienempi. Eipähän ainakaan purista.
 
Hupun vuori resoria.


Hymyillähän ei tietenkään voi...


perjantai 27. syyskuuta 2013

Stars

On monia kankaita, jotka ei sytytä. On monia kankaita, jotka sytyttää jonkin ajan päästä ja sitten niitä ei enää mistään saa. On monia kankaita, jotka sytyttää heti. Tämän postauksen tähti- ja raitavelour kuuluu viimeseksi mainittuun. Tässä on aivan ihanat värit! Kameleont Designin sivuilla tätä ihastelin, en kuitenkaan raaskinut tilata. FB:n jommassa kummassa kangasmyyntiryhmässä tätä näin pienet palat ja tiesin saavani kankaista paidan ja housut. Ei muuta kun ostamaan! Tätä ei jäänytkään kaappiin muuta kun tilkkuja, mutta poiskaan en raaskinut heittää kun on niin ihanaa. Resori on naapurilta saatua.
 
Paidan kaava on Fall Basic ilman taskua ja hieman suurennettuna, koossa 92cm. Housujen kaava on jostain OB:sta, en muista mistä mutta monet housut tällä kaavalla jo tehnyt. Koko oli muistaakseni myös 92cm. On muuten hyvä kaava, tarpeeksi leveä joka paikasta.
 
Halusin tähteä paidan etu- ja takakappaleet ja hihoihin raitaa. Housuihin jäi takakappaleisiin raitaa ja etukappaleisiin tähteä. Lähetin yhden sovituskuvan facebookiin ja pojan serkku 2v tunnisti kuka kuvassa on. Oli kuulemma tuijotellut kuvaa kauan ja suuttunut, jos puhelimen näyttö pimeni. Ihana serkkupoika! =D
 

Hihoja olisi voinut lyhentää... Ehtii vielä; pois saa aina, lisääminen on hankalampaa.



Kyykkyyn, ylös, kyykkyyn, ylös... :)


Route 66 Beagle boy

Aika ensimmäisiä ompeluksia tämän inspiraation aikana oli college-puku Route 66 kankaasta. Tuolloin en ymmärtänyt, että kaavoja pitää leventää, jotta mahtuvat pojalle. Jossain vaiheessa korjasin sitä paitaa laittamalla keltaisesta resorista kaistaleet hihojen alapuolelle jatkuen etu- ja takakappaleen sivusaumojen väliin helmaan asti. Tämäkään ei auttanut, vaan poistoihin piti paita laittaa (lue: jemmaan). Kun näin kangasta FB:n kangashuutokauppa-ryhmässä, en voinut olla ostamatta. Ostinkin sitten koko metrin ja siitä saa tämän hupparinkin jälkeen vielä jotakin. Annan sen ensin marinoitua kaapissa jonkin aikaa. Kangas vaan on niin ihana ja kuten olen aiemminkin sanonut, tuo ihan mielettömiä muistoja matkaltamme (jossa poika ei ollut kun pilke silmäkulmissamme).
 
Kaava uusimmasta tai sitä edellisestä OB:sta Beagle Boy. Pienempää ei ollut kun 98cm koossa, mutta tämän halusin. Mitään muutoksia en nyt tehnyt, ajattelin koon olevan tarpeeksi. Hihoja olisin voinut vähän lyhentää. Resori EK:Sta.
 

Enempiä ajattelematta, kanttasin mustalla kun edellisen setin housut vielä mahtuu hyvinkin ja niissä on keltaiset kantit. No, ei se menoa haittaa...

Pojan sain lahjottua puhelimella sovituskuviin... ;p

Soittaisinko jollekin, ei kukaan soita minulle en kuule kuitenkaan....

Taitava on puhelimen käsittelyssä. Kun pääsee tämmöisen tavallisen kannettavan ääreen, sohii sormillaan näyttöä... Pitäiskö hommata kosketusnäytöllinen kannettava??


Aakkosia

Syyskuussa on ollut vähän enemmän aikaa ommella, koska olen ollut pari viimeistä viikkoa lomalla (ja tätä jatkuu vielä pari viikkoa lokakuun puolellekin). Kuten arvata saattaa, en silti omasta mielestäni ole saanut tarpeeksi aikaiseksi. Pojan päiväunet on olleet jotenkin rikkonaisia ja meillä kaikilla on ollut flunssaa, kenellä enemmän ja kenellä vähemmän. Nytkin poika on 39 asteen kuumeessa, eikä mikään lääke sitä laske. Sovituskuvissakin taitaa olla nenänalus ruvella, kun putosi sängystä ja muutoinkin vähän kipeä.
 
Aakkostrikoon ostin Veikon kangasmarketista keväällä/kesällä. Itse asiassa samaan aikaan kun heppatrikoon, josta tein seesaw-mekon serkkuni tytölle. Silloin siellä ei ollut kun turkoosipohjaisena, mutta myyjä sanoi, että heille on tulossa sitä myös limepohjaisena ja sitä piti myöhemmin hakea. Resorit on samasta paikasta.
 
Paidan kaava on OB:stä (olikohan uusin?) Fall Basic koossa 92cm ja levensin etu- ja takakappaleita keskeltä. Tässä kohtaa pitäisi muistaa pienentää kaula-aukkoa, muutoin siitä tulee melko iso. Menee nämä paidat kyllä ihan kivasti.
 

Pieni yksityiskohta; tasku hihassa.

Turkoosin paidan toinen hiha on lime.

Ja toisessa hihassa limestä kankaasta tasku.

Limestä paidasta sovituskuvia. Samassa sovituskuvassa edellisen postauksen vakosamettihousut.

 
Aika perussettiä. Ennen kun saan uuden ompelukoneen, en uskalla edes ajatella applikointia tai muita erikoisia juttuja. Ompelen mummoni vanhalla -80 luvun Husqvarnalla. Hyvin se toimii, enkä sitä aio hävittääkään, mutta applikointiin siitä ei enää ole.


lauantai 14. syyskuuta 2013

Poliisi ajaa sinisellä autolla ja poliisilla on vihreät housut

Poika on yötä mummolla ja äiti hyödyntää tilanteen. Eilen pesin ikkunoita (kylpyhuonetta en enää jaksanut...), valitsin valokuvia kuvakirjoja varten sekä tunnelmoin kynttilän valossa yhden siiderin kera! Tais olla tämän vuorokauden puolella kun nukkumaan menin ja ajattelin, että nukun pitkään. Hah! Ehkä jo seitsemän jälkeen aloin pyörimään ja ennen kahdeksaa nousin jo ylös. Aamiaiseksi tuoreita croisantteja, NAM! Ja nyt blogataan ja ommellaan lisää!
 
Elokuun bloggaamisista huomaa, että kovin paljoa ei työssä käyvä kyllä ompelemaan ehdi. Itse teen 3-vuorotyötä ja aina ei iltaisin jaksa ommella, vaikka poika menee jo melko aikaisin nukkumaan. Nyt minulla on 5 viikkoa aikaa olla kotona, toivottavasti saisin ommeltua kaikki mitä olen ajatellut....
 
Poliisitrikoon - vai olisko jerseytä, en tiedä, mulle nämä käsitykset on vähän vieraita vielä(kin) - ostin jo keväällä FB:n kangashamsterit ryhmästä. Tein pojalle siitä paidan. Kaava on Baby Basic, OB:stä 4/11. Koko 86cm ja saatoinpa sitä hieman suurenta keskeltä edestä sekä takaa. Kanttien väri oli vähän ongelmallinen. Mielestäni punainen ei olisi sopinut ollenkaan, eikä kyllä valkoinenkaan. Harmaata minulla ei ole eikä oikeaa turkoosin sävyä. En myöskään ole mikään mustan ystävä. Elämässä pitää olla väriä! Tähän valitsin kuitenkin mustat kantit ja itse asiassa sopii kyllä hyvin. Paita on ollut käytössä jo jonkun aikaa (ommeltu elokuussa) ja toisen nepparin kohdalta jo revennyt; pitäisi korjata. Yksivärinen trikoo on EK:sta, nepparit Veikon kangasmarketista.
 

Ihana paita pallomahalla! <3 Poika oikein poseeraa... ;)
 
 
Olen tehnyt aika paljon paitoja. Housut on jääneet vähemmälle, johtunee ehkä siitä, että serkulta saatuja housuja on kaapissa paljon. Tämän kankaan näin keväällä Nevekanilla käydessäni, enkä voinut olla ostamatta!! Ihana väri ja materiaali! Visio iski heti: pojalle on saatava tästä housut. Taas jälleen kävi niin, että myöhemmin ostetut kankaat ajoivat tämän ohi, mutta nyt syksyn tullen tämä oli tehtävä! Housujen kaava on OB:stä 4/11 Ever Grey, koossa 86cm. Mitään muutoksia en tehnyt. Sovituskuvaa en ole aiemmin ehtinyt ottaa (itse asiassa housut odottavat silitystä...) ja nyt mallini on mummolla. Mutta ihanat housut!!! :)
 
 

Taskut on valetaskut. Mietin kyllä, että olisin tehnyt ihan oikeat taskutkin, mutta en sitten kuitenkaan viitsinyt/jaksanut. Vyölenkit on kuitenkin.

Hauska yksityiskohta kaavassa, polven kohdalta kangas on toisinpäin.

Takataskut kuitenkin löytyy.
 
 
Olen myös kova tekemään ristipistotöitä, ihan ekassa (tai toisessa) bloggauksessa on äidilleni tekemä työ. Nyt kesti vain vuoden verran saada tämä valmiiksi, kiitos rauhallisten yövuorojen. Yövuorossa pysyy paremmin hereilläkin kun on jotakin näperreltävää. Silitystä ja kehyksiä odottaa, kehykset on sentäs jo ostettu! Toivottavasti poika osaa joskus arvostaa äidin käsityötaitoa...
 
 

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Pienet sammakot ne lystikkäitä on.

Olen syntynyt 1970-luvulla. Olen ollut lapsi 1980-luvulla. Olen ollut mieletön Dingo-fani 1980-luvulla. Olen käynyt muutamassa Dingon konsertissa aikanaan ja myöhemmin kun yrittivät comebackia. Olen jonottanu (ja saanut, kiitos äitini) valokuvia ja nimikirjoituksia ennen keikkaa. Olen hamstrannut ja käyttänyt niitä ohuita rannekoruja, joita Neumannkin käytti. Olen ajanut fillarilla kovaa lähikipsalle sifonkihuivit ranteissa ja pyörän tarakassa hulmuten (varmaan upea näky). Sanottakoon vielä, että tykkään edelleen Dingon biiseistä. Olen ostanut kaikki Dingon tuotannot cd-levyinä. Sifonkihuiveja ei ole enää tallessa, harmi.

Tämän kankaan tilasin kimppatilauksena Saksasta Michas Stoffecke'lta. Alkuun en sitten kuitenkaan livenä kovin tykännyt kankaasta ja kun tuli muita ihania kankaita ostettua, sammakkotrikoo jäi hyllyyn. Siivotessani kangashyllyä, otin sammakot käsittelyyn ja päätin tehdä niistä jotakin. Käpälöidessäni kangasta huomasin sen olevan aivan ihanan pehmoista materiaalia ja päätin sen sopivan parhaiten pyjamaksi. Kaavoina pyjamassa käytin OB:n tavallisen t-paidan ja housujen kaavoja koossa 92cm. Paitaan lisäsin kyllä pari senttiä keskelle eteen ja taakse sekä sivusaumanvaratkin leikkasin aika reilulla kädellä. Eipähän ole pieni... Kaikki kaavat tuntuvat olevan melkosen hoikille suunniteltuja ja meidän kuulantyöntäjälle ne ovat vähän nafteja. Pyjaman resori on omista kätköistä.

 






Kangasta jäi, joten päätin tehdä vielä lopusta paidan, kaava ja koko sama kuin pyjamassa. Siihen kyllä tarvitsin jo yksiväristä trikoota lisäksi. Sitä olin ostanut EK:sta edellisessä postauksessa nähtyihin muffinssiompeluksiin. Tosi hyvin kävi yksivärisen sävy sammakoiden turkoosin sävyn kanssa. Resori omista kätköistä.



Pari vauhdikasta sovituskuvaa pyjamasta.


Ihanan väljät vaatteet! :)