lauantai 19. syyskuuta 2015

Elämän ihmeitä

Miten pieni onkaan vastasyntynyt? Hyvin pieni. Sitä jotenkin aina unohtaa, kun lapsi kasvaa, että miten pieni hän onkaan ollut syntyessään. Siskoni sai toisen lapsen, tällä kertaa tytön. Saa täti käydä sylittelemässä ja nuuhkimassa. Oih miten ihanaa!
 
Siskon vielä ollessa viimeisillään raskaana, ompelin vauvalle vaatetta. Tuolloin ei vielä ollut tiedossa, onko tulossa tyttö vai poika ja piti löytää unisex kangas. Minun varastoissa ei juurikaan ole kovinkaan hempeitä värejä/kuoseja, enemmän löytyy ehkäpä enemmin pojille suunnattuja kankaita/kuoseja. Kaivelin sitten marinoituja aarteita ja löytyihän sieltä jotakin.
 
 Metsolan joustofroteet on facebookin kangasryhmästä hamstrattuja jo pitkän aikaa sitten. Olin suunnitellut Helistin kankaasta jotakin pojalleni, mutta jostain syystä hän kasvoi ohitse. Itse yhdistän sen kuitenkin enemmän vauva-aikaan. Nyt sille tuli käyttöä. Moondrivea jäi vielä ja siitä ajattelin kyllä pojalle paidan tehdä. Yläkuvassa siis jumpsuit ja snail walk potkarit, kaavat Ottobredesign lehdestä. Kokona 62cm. Kuvassa vielä ilman neppareita. Kävikin ilmi, että vauva pääsi kotiin aiemmin kuin olivat ajatelleet, eikä hänelle oltu varattu vaatteita. "Joutui" vauva lähtemään tädin tekemissä vaatteissa kotiin. Isojahan ne oli, mutta ah niin ihania.
 
Vaipanvaihto onnistuu helpommin, kun haarassa on nepparit.

Body on Eurokankaan trikoosta, sopii ihanasti väreihin. Tulee mieleen Brazilia, ei kyllä ollut tarkoitus.

Ihanasti sopii keskenään.

Body kisuliini kaavalla Ottobre design lehdestä, koko 56cm. Muokattu nepparilista toiseen olkasaumaan, helpottanee hieman vauvan pukemista.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti