TakaTalvi.

Nyt ei pitäisi lannistua. Mutta silti manaan tuon maahan satavan räntälumen jonnekkin kauas pohjoisnavalle. Meiltä oli jo melkein kaikki lumet sulaneet ja kevättä odotettiin kovasti. Ja nyt. Tuo kevättä edeltävä inhottava asia. TakaTalvi. Kolat ja pulkat ja lumilapiot ja kaikki muutkin on korjattu jo tallinylisille ja aloitettu nauttimaan hiekkalaatikosta, jonka hiekka oli pinnalta sen verran sulanut, että hiekkakakkuja sai aikaan. Blääh. Jos nämä viime aikojen tuotokset piristäisivät, koska mielestäni näissä "maistuu" kesä.

 

Varmaan joskus viime vuonna pojan mummi osti Metsolalta Pupu Tupuna -jumpsuitin, koska olin asiasta vihjannut. Nähdessäni tuon jumpsuitin, ajattelin että voi ei, käyttämättä jää. Muutaman kerran oli päällä, poika ei siitä oikein tykännyt. Jumpsuit on pitkä ja kapea ja etenkin lahkeet on todella kapean malliset ja ne oli hieman ahtaat meidän pojan lihaksille. Viimenään otin itseäni niskasta kiinni ja tein jumpsuitista hupparin. Eli sopivasta kohdasta poikki, helmaan löytyi melkein saman värinen resori kuin hihoissa oli (taitaa olla Royal-tuotteelta) ja uusi vetoketju. Johan kelpaa. Nyt on niin suosikki, että taidettiin tätä pitää tuunauksen jälkeen päällä kolme päivää putkeen... =D

 

 

Lentokoneet on tällä hetkellä aika kova juttu pojan mielestä ja tässä hupparissa Pupu Tupuna menee ystäviensä kanssa lentokoneeseen. <3

 

Lisää lentokoneita. Kesäksi lyhythihaista paitaa omalle, siskon ja ystävän pojalle. Koot 2x110cm ja 1x104cm, kaavana Ottobre Design Rascal. Kankaat Eurokankaasta.

Lisää samistelupaitoja samoille hemmoille kuin nuo yllä mainitut lentsikkapaidat. Eli kaavan pohjana sama, koot samat ja kankaiden ostopaikkakin täysin sama. Tämä Eurokankaan harmaa joustocollege on sitten ihanaa, pehmeää eikä ainakaan vielä ole nukkaantunut.

Meillä harjoitellaan päiväunettomuutta, mutta joskus on pakko vähän nukkua. Ja joskus se herääminen on sitten niin kamalan vaikeaa, että pitää vielä lattiallakin maata.



Tämä on minusta ihana paita.

 

Koska se kesä oikeasti joskus tulee ja jos iltalehden lööppiin on uskominen niin tulevasta kesästä on tulossa keskiarvoista lämpimämpi, on tehtävä myös hellevaatetta. Tämä on hihattoman paidan kaava Ottobre Design lehdestä koossa 104cm, mutta koska kangas ei veny kovin paljon niin on melko nafti pojalle. Mutta onneksi löytyy käyttäjä tällekin paidalle, veljen nuorempi tytär saa itselleen hellepaidan. Taitaa mennä kyllä mekkona vielä hänelle... =D Kankaat Käpyseltä joskus ostettu.

Nyt pitäisi löytää inspiraatio noiden shortsien tekemiseen. Ei tuo taivaalta tippuva lumi kyllä auta yhtään asiaa. Periksi en anna ja pistän ompelukoneen laulamaan, kyllä se kesä vielä tulee!!!! =D

 

Haastetta pukkaa

Olipas sattumaa, että istahdin juuri nyt koneen ääreen ajatuksena blogata viimeaikojen tuotokset. Huomasin nimittäin saaneeni haasteen bloggaaja-/ompeluystävältä, jonka kanssa jaetaan kyllä muitakin asioita. Eli haaste vastaanotettu Ilolla tehty -bloggaaja!

 

Säännöt ovat yksinkertaiset:

Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot nämä haasteen säännöt ja 
haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän). 
Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, 
laita ilahdutusasia vireille. 

Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!

Haastan seuraavat bloggaajat mukaan:

Eemeli Design -bloggajan,

MadeByMade -bloggaajan sekä

Miinullekko -bloggaajan.

Saanko heidät tarttumaan haasteeseen?? ;p

Joskus jotain muuta

Joskus on mahdollista ja kivaakin ommella ihan jotain muuta kun vaatetta. Tämä Pehemiän pinkki Korkkarit neulos on ostettu jo aika kauan sitten. Tarkoituksena tehdä työkaverille laukku. Aikaa on kulunut ja vuorikangaskin ehti hukkua välillä, mutta sain kuin sainkin sen ommeltua. Neulokseen laitoin tukikankaan kauttaaltaan. Vuorisatiini Eurokankaasta. Vetoketjutaskukin löytyy. Magneettinapin otin vanhasta Marimekon jo hajonneesta kassista.

 

Aika kiva, vaikka itse sanonkin. =D

 

Lahjuksia

Elämäni ensimmäinen Karnaluks-matkakin on nyt koettu. Kävin veljeni vaimon kanssa Tallinnassa tammikuun viimeisenä viikonloppuna ja ilman Karnaluksissa käyntiä en olisi suostunut matkaan edes lähtemään. =D Seuraavalla kerralla siellä osaa jo etsiä tavaroita ja varmaan lähden tarkan listan kanssa. Unohtamatta heräteostoksia. ;p

 

Hetken mietin tämän kankaan ostamista. On äärimmäisen ihanan pehmeää aika "karvaista" (lue leikatessa sekä ommellessa sotkevaa ja pölyävää) fleeceä. Ajattelin ensin omaa poikaani tätä hipelöidessäni. Sitten mietin, että ei. Hirveä dilemma. Tarttui kuitenkin mukaan ja tuloksena siitä 68cm jumpsuit hyvän ystäväni pojanpojalle. Vauva ei ole vielä päivänvaloa nähnyt, mutta pian kuitenkin. Ja jumpsuit mahtuu tietenkin vielä ensi syksynäkin. Söpö.

 

Harmaa joustocollege hupun vuorina, ostettu Eurokankaasta. Samoin resori. Tässä kuvassa lahkeet ja hihansuut normaalisti auki.

 

Sininen vetoketju paikallisesta Vekkuliinasta. Nyt olen tyytyväinen tuohon halkion kohtaan. Kaavassa siinä on ns. kolo, mutta leikkasinkin suoraan lahkeesta kaulukseen ja "istuu" paljon paremmin nyt.

Tässä lahkeet avonaisina. Takakappaleen lahjetta pidennetty n.10cm. Hihoihin laitoin keskelle sauman, jotta sain takahihaa pidennettyä myös kääntöä varten.

Tässä lahkeet ja hihat suljettu pussiksi.

Aika ihana. Kangasta jäi vielä ja ajattelin kyllä tehdä pojalle vuorettoman fleecehupparin.

 

 

Joskus viime syksynä oli Ikasyrillä mahdollista tilata ennakkoon Suttupitsii-jerseytä. Itse en kuosiin ihastunut, mutta ajattelin äitini ja anoppini tästä pitävän ja tilasin sekä harmaata (anopille) että oranssia (äidilleni). Alkuvuodesta anoppi vihjaili toivovansa hihatonta kotimekkoa. Höh, se tästä olikin ajatus tulla. Kaavana Ottobre Woman lehdestä Asian Print koossa 42. Lyhensin vyötäröltä 5cm, kun anopilla tuppaa jäämään aina "ruttu" vyötärön kohdalle kaupankin vaatteissa. Toivottavasti tulee käytettyä (äidin syntymäpäivä vasta huhtikuussa, joten se vielä ompelematta).

 

 

 

Tämä lyhythihainen kasettipaita on pojalle tehty jo jokunen aika sitten. On vain ollut silitettävien vaatteiden pinossa niin tuli kuvattua vasta äskettäin. Koko n.104cm, eli reilusti kasvunvaraa on. Tulee mieleen omat teinivuodet kun c-kasetille radiosta biisejä nauhoittelin. ;p

 

Kangas Pikkupiltistä (kasettikamut) ja pääntien raidallinen resori Pehemiältä.

Hih. Ensimmäinen kesävaate. Oih, tule kesä pian!

 



Kun on pakko.

Täytyy sanoa, että en pidä ns. pakko-ompelusta yhtään. Pakko vie ilon oikeastaan vähän kaikesta tekemisestä, myös ompelemisesta. Pakko-ompelussa ei tahdo syntyä "peruspertsaa" kummempaa. Mutta ehkä sitäkin tarpeellisempaa. Joskus on ihan pakko. Tehdä myös sitä, mistä ei niin kovin pidä.

 

Tämän todella paksun ja melko joustamattoman maastokuvioisen fleecen olen ostanut kangasholistin alkuaikoina kouvolalaisesta verhokangasliikkeestä, Verhosalongista. Tiedän, melko käsittämätöntä löytää verhokangaskaupasta jotain vaatetukseen liittyvää kangasta. Kangasta oli varmaan puolitoista metriä ja tiesin jonain päivänä ompelevani siitä pojalleni lämpimän puvun. Mielessäni oli tuolloin haalari, mutta poikani ei oikein jumpsuiteista välitä (kaapissa on niitä nyt kaksi, eikä niitä juuri käytetä). Tein siis paidan ja housut. Jotenkin typerästi ajattelin, että 98cm Beagle Boy hupparin kaava on hyvä. Niin, fleecehän ei siis juurikaan jousta, joten hupparikaan ei tahdo joustaa. No, menee se kuitenkin päälle. Alkuun tein housut 104cm  Relaxed Fit-kaavalla ja tämä malli sai pojalta tylyn tuomion sovitettaessa: "Hankalat, haluun pois nämä housut". Kertaalleen niitä on ehkä pidetty, mutta sitten piti äidin ommella kankaasta vielä ihan tavalliset kuminauhavyötäröhousut, jotka on tarpeeksi isot vedettäväksi collegehousujen päälle. Kaavaa en muista. Kaikki kuitenkin Ottobre Design -lehdistä. Resorit Eurokankaasta, ensimmäisten housujen taskukangas on joustocollegea ja ostettu KangasKeitaasta.

 

Nämä siis kovan tuomion saaneet. :(

Nämä ovat selkeästi paremmat housut.

 

Yritin ottaa sovituskuvaa. Melko turhauttavaa.

Tätä yhdistelmää siis käytetään sisävaatteiden päällä Lassie Suprafill-haalarin alla. Hyvin tarkenee. Eikä sitä haluta ottaa pois kun tullaan sisälle.

 



Päähänpinttymät

Kun ihminen saa jotakin päähänsä niin siitähän ei pääse yli eikä ympäri, ellei asia toteudu. Olen jo pitkään katsellut kaupassa Lassien suprafill-haalareita ja ajatellut, että tuommoiset olisi pojalla kivat. Aina niinä kertoina kun muistin nämä haalarit, ei ollut kokoja. Metsästin niitä kauan, kunnes tuttavani vinkkasi minulle niistä ja hänen avullaan sain pojalleni vihreät (alaosa harmaa) suprafill-haalarit koossa 104cm!!! Luulin kaikkien olevan fleece-vuorellisia, mutta nuo eivät pahaset vaan olleetkaan. Pitää ommella fleecepuku sinne alle, jotta tarkenee.

 

Mikä siinä onkin, että syksyllä vetkutetaan toppapukuun siirtymistä kauan. Viime syksynäkin poika oli välikausihaalarissa ulkona vielä -5 asteen pakkasessa hyvillä villahaalareilla varustettuna tosin. Nyt keväällä vaikka on +5 lämmintä, niin vedetään toppahaalarit päälle. Onko se lumi vai mikä ihme se oikein on?? Nyt nimittäin kovasti pohdin, voinko pukea tuon ohkasen suprafill-haalarin jo pojalle päälle vai en. Jos sinne laittaa villaa ja fleeceä alle niin eiköhän sillä jo tarkene näillä keleillä... Mutta ennen kun ehdin fleecepuvun tekemään niin sitä ennen tulee aiemmat ompelukset esille.

 

Smurffitrikoon tilasin kangasryhmän kanssa kimpatilauksena ulkomailta viime syksynä. Siis JNY:ltä. Mielessäni oli heti, että pyjama tästä tulee, koska siinä lukee "smurfin lazy". Pyjaman resorit Eurokankaasta, kaavat Ottobre-lehdistä peruspaidan ja -housujen kaavat. Koko 104cm, jottei jää heti pieneksi. Nyt alkaa olemaan kaksiosaisia pyjamia jo tarpeeksi tähän hetkeen. 

 

Kissatrikoo on Pikkupiltiltä. Pojallani on uni- ja lohdutusleluna kissa, jonka hän on itse valinnut kaupasta ollessaan puolivuotias, joten ajattelin tämän kissakankaan olevan juuri passeli. No, alkuun ei kovin suurta suosiota saanut, mutta nyt on jo lämmennyt. Ja jos itse saa valita vaatteet, niin aika usein päältä löytyy vihreää (joka myös siis minun lempivärini).

 

 Kaavana sama paidan kaava kuin yllä smurffipaidan kaava ja samassa koossa. Raidallinen resori Pehemiältä.

 

Poika oli itse kasannut tavaroitaan vessan lattialle sekä myös tuolinsa ja ilmoitti paikan olevan hänen päiväkoti (poika on perhepäivähoidossa). Autokasan päällä näkyy rakkaat kissat eli "Nanni"t, joilta molemmilta kertaalleen purtu nenä irti ja toiselle laitettu jo uusi. Tämä jolla ei ole nenää nyt ollenkaan, on rakkaampi ja kutsutaan vanhaksi Nanniksi.

 

Kantritanssiporukan yhdestä tanssijasta on tulossa lähipäivinä mummi. Tämä tuleva mummi on neulonut pojalleni ihanat vaatteet, jotka sain silloin kun poika syntyi. Nyt ajattelin vuorostani ilahduttaa häntä ja ommella hänen pojanpojalleen ihanan lämpöisen haalarin. Autofleecen ostin tammikuun Tallinnan matkalta Karnaluksista. Se on ihanan  pehmoista, molemmilla puolilla on pitkä "karva". Tosin leikatessa ja ommellessa ei ollut niin ihanan pehmoista.... Nukan määrä oli huima.

Tein käännettävät lahkeet ja hihansuut, jottei vauvaa palele. Netistä löysin ohjeita vain resorilla tehtävään kääntömalliin, enkä tähän halunnut pitkiä resoreita. Tein sen siis niin, että takalahkeet ja takahihat ovat n.10cm pitempiä kuin etukappaleet ja auki ollessaan se kangas on takalahkeen ja takahihan päällä nurinpäin.



 

Pussilla ollessa autot ovat ylösalaisin, mutta sekään ei mielestäni haittaa. Onpahan lämmin.

Vetoketju on paikallisesta kivijalkaompelutarvike-kangaskaupasta ja resori sekä hupun vuorena oleva harmaa joustocollege on Eurokankaasta.

 

Koko on 68cm sillä ajatuksella, että mahtuisi syksylläkin. Leveyttä olisi saanut olla hieman vähemmän, mutta kaava oli jo valmiina piirrettynä, joten en viitsinyt enää muokata. Kaava Ottobre-lehdestä. 

 

Seuraavaksi alan ompelemaan fleecehousuja ja -paitaa, jotta uusi haalari pääsee käyttöön! Niin ja anopin syntymäpäiväkin lähenee uhkaavasti... ;)



 



Lämmikettä kesää odotellessa

Vihdoinkin saatiin lunta. Tosin nyt taas luvassa lämpöasteita, mutta niinhän sitä helmikuussa jo täytyykin olla. Olen kesäihminen, mutta silti talvessa on sitä jotain. Rakastan lumitöitä ja olen onnellinen, ettei mieheni ole vielä lumilinkoa ostanut. Silti tekisin lumityöt varmaan vanhanaikaisesti kolalla. Kuudetta talvea mennään omakotitalossa ja aina yhtä innokkaasti olen lumitöissä. Ihanaa kuntoilua!

 

Pidän myös hiihtämisestä. Tosin en harrasta sitä verenmaku suussa, ja muutoinkin on jäänyt vähemmälle pojan syntymän jälkeen. Mutta ehtiihän tota vielä. Tänä talvena olen jo kuitenkin kaivanut sukset pois varastosta ja hiihtänyt ympäri taloa pojalle malliksi. Poika ei innostunut. Ukkokin osti sukset, muttei sekään vielä poikaa saanut kipinää syttymään. Kokeillaan ensi talvena uudestaan.

 

Kuitenkaan ilman lämpöisiä vaatteita ei talvella pärjää. Syksyllä ostin Royal-tuotteelta tämän Naali-merinovillaneuloksen. Ihanan pehmeää eikä varmasti kutita! Ensin ajattelin, että on liian tyttömäinen, mutta ei se kyllä valmiina ole ihan niin tyttömäinen. Ja ainakin poika tykkäs.

Kaavat ihan peruspaidan kaava sekä long johnit Ottobre-lehdistä. Koko paidassa 104cm ja kalsareissa 98cm. Menee varmaan vielä ensi talvenakin. Paidan kauluksessa sekä housujen vyötäröllä normaali harmaa resori, lienee Eurokankaasta ostettu.

 

Joulukuussa oli facebookin ompeluryhmässä joululahjavaihto. Paketoitiin itselle tarpeetonta ompeluun liittyvä tarviketta tietyn rahasumman edestä (noin) ja lähetettiin eteenpäin. Itse sain upeaa paloautotrikoota sekä isopäisiä nuppineuloja (joita olin toivonutkin). Trikoosta tuli long johnit koossa 98cm akuuttiin pitkien kalsarien tarpeeseen. Ja poika ei muita kalsareita pitäisikään kun näitä ja pukilta saamiaan Simpsoneita... =D

Resori Royal-tuotteelta.

Upea kohdistus, palomies ruiskuttaa vettä juuri "oikealla" kohdalla! =D

Ihan ei kangas riittänyt, joten takakaarroke vihreää resoria. Mulla on tapana laittaa resori näihin pitkiin kalsareihin tuonne vyötärölle, se ei ainakaan meidän pojan killivattaa kiristä. Kaikista kuminauhavyötäröistä tuppaa tulemaan liian tiukkoja ja silloin ei poika semmoisia suostu pukemaan.

 

Äsken ompelin lyhyet kalsarit, jotka on olleet leikattuina jo pitkään. Tilkkujen hävitystä siis näihin pieniin kalsareihin. Kangas on Naperonutun Lumitraktoria, ihana pehmeää. Resori samaa kuin ylemmissä pitkissä kalsareissa. Koko 98cm.

 

Kesää odotellessa kierrätysompelua. Omasta pieneksi jääneestä kantriyhdistyksen paidasta tekaisin pojalle oman. Tykkää käydä äidin kanssa tanssimassa ja kesällä onkin kiva ottaa poika mukaan kun ollaan upeassa merimaisemassa ulkona!

Koko vastaa varmaan n.104cm.

 

 Ystäväni sai vauvan ja tässä hänelle lahjus koossa 68cm. Toffee-tunika ilman hihoja ja Giant Triangle housut. Ihanan keväiset. Kangas siis pehmeää velouria, ostettu joskus facebookin kangashamstereista isompi paketti veloureita ja nämä oli siellä mukana. Tuli nyt tarpeeseen; sunnuntaina sovittiin, että maanantaina aamupäivällä mennään. Ompsasin siis sunnuntai-iltana pikaisesti.

Huoh. Kun vain saisi lisää ompeluaikaa...