Tiistai-illan pohdinnat ja paratiisi

Mietin kovasti aina näin tiistaisin, mitä tehdä. Pojalla on tanssikoulu alkuillasta ja sen jälkeen on minun omat kantririvitanssiharkat klo 20 asti. Poitsu on kulkenut mukana melkein joka kerta, kun matkaa on kuitenkin tansseista meille kotiin puoli tuntia. Nukkumaanmeno venyy myöhälle eikä poika vaan osaa ottaa sitä aamusta takas. Ei ole ikinä osannut.

Poju tykkää omista tansseista ja minä olen tanssinut kantria jo kohta 20v. Ja kyllä poika myös tykkää äidin tansseista, pitää musiikista, haluaisi aina käyttää farkkuja, omistaa buutsit ja stetsonin ja huivi pitää olla farkkujen taskussa. Minä teen siis vuorotyötä ja saan järjestettyä niin ettei keskiviikkona ole aikaista aamua. Lähinnä nuo unet mua vaivaa, pojasta huomaa heti jos nukkuu liian vähän. Ei kuitenkaan ole järkeä soittaa miestäkään hakemaan kun sitten olis vähän turhaa ajelua kahdella autolla. Meillä molemmilla on vielä työmatkaa se 30km. Turha tätä on kai pohtia, jatketaan kuten ennenkin?

Verson puodin hiilenharmaa paratiisijoustofrotee makoili kaapissa jonkun aikaa. Visiona tehdä siitä "neuletakki". Visio ei kohdannut toteutusta. Mä en tiedä mitä ajatella tästä, voiko tätä käyttää ollenkaan. Etukappaleet olis saanu olla leveämmät, ei oikein yllä kunnolla. Mulla on kapeat hartiat ja putoaa olkapäiltä helposti. En ole mustavalkoinen ihminen ollenkaan. Miksi siis tilasin? Joka tapauksessa tämmönen kaapista nyt löytyy ja pari kertaa päälläkin ollut.

Peruspaitaa

Miten paljon paitoja voi kohta 4v poika omistaa? Aika paljon... Nyt vielä on kierrossa sekä edellinen koko että jo seuraava, joten kyllä riittää. Etenkin pitkähihaisia on, lyhythihaisia ja hihattomia on tehtävä kesäksi lisää.

En ymmärrä, miksi en ole kovin inspiroitunut ompelemaan housuja. Ehkä en ole löytänyt sitä hyvää kaavaa meille vielä..

 Autotrikoo on Metsolan. Oranssi on pojan yksi lempiväri, joten ihan ehdoton ostos oli tämä. Ehkä teen vielä hihattoman punaisilla kanttauksilla tästä samasta??

 Rekkatrikoo on joko jyväskylänkangaskauppa.fi tai pipoiksi.fi. Kauluksen sinertävä resori taitaa olla Kangadzungelista Tallinnasta. Tämäkin paita pääsi saman tien rekkamiehen suosioon.

 Sylva-huutokauppaan oli tehty ihanan raikas tiipii paita nosh.fi trikoista. Ihastuin ja yritin paitaa huutaakin. Lopulta luovutin ja tilasin kankaat ja ompelin itse. On ehkä hieman arka väri pojalle, mutta toistaiseksi on pysynyt tahrattomana.

Nämä trikoot on ostettu vuosi sitten indie fabricsilta lapsimessuilta. Ehdin juuri ja juuri ompelemaan paidan ennen seuraavia messuja. Kulkuvälinetrikoo ei minua kovin ihastuttanut kankaana, mutta ostin kun joku siinä kuitenkin oli. Ja nyt paitana se on kiva. Tästä tulisi myös kiva huppari. Kankaita vuielä on, jos myöhemmin tekisi.

Kaikissa paidoissa on koko 110cm, ehkä vielä reilu mutta käytössä ovat kaikki. Kaavana Ottobren Rascal.

Long John

Vaihdossa kaverilta saatuja trikoita, oikeata alkuperää en tiedä. Päätyivät pitkiksi kalsareiksi, joille oli tarvettakin jo. Alkoi edelliset koot olla jo aavistuksen nafteja. Nämä siis kokoa 110 ja kaava Ottobre'n long john. Tänään omi ulkona sen verran kylmäkin, että toiset pääsivät jo käyttöönkin. Ja poika tykkää, se on se pääasia.

En ymmärrä, miksi tämä geggo trikoo valikoitui kaverilta mukaan, mutta oiva valinta pitkiksi kalsareiksi. Hauskat tarpeeksi värikkäällä resorilla.

Puhelimeeni ladattiin windows10 ohjelmisto ja nyt näyttää bloggaaminen onnistuvan puhelimellakin. Ei kyllä hyvin ja on tämä aika kömpelöä. En edelleenkään saanu blogger sovellusta tähän, nyt kuitenkin onnistuu nettiselaimella, aiemmin en saanu kuvia lisättyä. Katsotaan lisääkö tämä bloggaamista vai ei. Siirtänee uuden puhelimen hankintaa hieman. 😌

Pläjäys tekeleitä.

Mua ahdistaa. Haluaisin jakaa tekeleitäni ihmisten kanssa, jotka lukevat tätä blogia (tiedän heitä olevan ainakin muutamia), mutta aikaa ei tahdo riittää. Käytän netissä surffaamiseen pääasiassa puhelinta tai tablettia, harvemmin tulee avattua isompaa konetta. Puhelimesta on helppoa laittaa kuvat facebookiin ja instagramiin, mutta koneella joutuu ensin tallentamaan kuvat onedrivestä koneelle ja sieltä vasta tänne blogiin. Olevinaan hirmu hankalaa. Siksi tämä siis aina jää ja kaikki viimeaikaiset tekeleeni tuleekin nyt yhdessä pläjäyksessä, osa jopa yhdessä ja samassa kuvakollaasissa.

 

Tämän olen tehnyt veljentytölleni viime syksynä. Koko 98cm, kankaat Majapuusta.

Siskontytölle junasukat.

Kaverin tytölle kissapipo. Kankaat Eurokangas, kissatilkku PaaPiin Pesue-trikoota.

Itselle lämmin pipo talvea varten. Kangas Selialta.

Kaverille kissapipo PaaPiin Pesue-trikoosta. Työkaverin vauvalle pipo Sashopin Boo-trikootilkusta.

Naperonuttujen traktori joustofrotee päätyi pojan pipokankaaksi.

Liisa Ihmemaassa ja Frozen pipot. Kankaat Trikookangas ja Pipoiksi.suomalainenverkkokauppa.

Tämä Veetikin tähtikangas päätyi äidilleni pipoksi lastenlasten kanssa ulkoilua varten.

Metsolan autot joustofrotee paidaksi.

Versonpuodin Hurmuri joustofrotee pääsi myös paidaksi. Rascal 110cm.

Metsolan Moondriven loput joustofroteet päätyivät omalle ja siskonpojalle paidoiksi. Koot 110cm ja 116cm.

 

Isänpäivälahjaksi miehelleni tein pitkähihaisen trikoopaidan. Kangas on joskus kauan sitten (poikani ollessa vielä vauva) tilattu Nosh'lta.

Pari joululahjaa erikseen kuvattuna. Minni Hiiri kangas on Ruotsista Jonicilta tilattu.

Tässä kaikki itsetekemäni joululahjat. Yhdet villasukat puuttuu kuvasta.

 

Tämä Stenzon digitrikoo päätyi itselleni kesäpaidaksi.

Sain syntymäpäivälahjaksi lahjakortin käsityöliikkeeseen. Ostin sieltä puuvillasekoitelankaa, josta päätin virkata itselleni huivin. Tuli oikein kiva, vaikken suuri huivi-ihminen olekaan. Tämä huivi oli jo mukana reissussa Roomassa ja todettu oikein hyväksi, ei ole liian kuuma (monesti huivit aiheuttaa minulle tukehtumisen tunteen kun ovat niin kuumia).

Tässä sitten kollaasi. Ylhäällä vas: Ottobreltä farkkutrikoota ja kaksi haalaria kahdelle eri työkaverille vauvalahjoiksi. Hälytysajoneuvobody työkaverin pojalle ja samasta kankaasta omalle pojalle paita. PaaPiin Myyryn Herukat työkaverin tytölle mekkobodyksi. Vihreä metsäbody meni työkaverin pojalle lahjaksi. Kiiltokuvabody (kangas Majapuulta; ihmettelin kangasvarastoa siivotessani, miksi olin mahtanut säilyttää näin pientä tilkkua. Selvisihän se.) siskontytölle. Paloauto-peplum meni kaverin tytölle, joka tykkää paloautoista. Kitaransoittaja trikoo on PaaPiilta, oma poika sai pipon ja paidan; on kova kitaransoittaja. Simpson trikoo on Jonicilta Ruotsista ja siitä sai mies sekä oma poika t-paidat. Paloauto t-paita on omalle pojalle. Kissapipot tädilleni ja serkulleni. Villasukat omalle pojalle, joka tänä talvena kovilla pakkasilla oppi pitämään villasukkia. Jee!! Itselleni tein kauan aikaa sitten Stenzolta kimppatilauksena tilatusta puhelinkoppitrikoosta tunikan. Takapuoli harmaata trikoota Eurokankaasta. Ihan kiva.



Atomipesue

Jostain syystä nyt on ollut aikaa ommella. Tai no, yöunistahan se usein on nipistetty. Iltaisin pojan nukkumaanmentyä on ihanan rauhallista aikaa ommella. Ei nimittäin tule mitään kun on hereillä, haluaa itse ommella myös ja painella paininjalkoja ja ja ja. Kovasti piirtelis kaavoja, laittais nuppineuloja ja leikkelis kankaita. Viimeistä en kyl anna missään nimessä tehdä, saa leikata leikkuujätettä. Saksetkin yritän muistaa laittaa hommien jälkeen ylös piiloon, ettei vaan saa mitään päähänpistoja.

 

Työkaverille ihanan hempeää Paapiin Pesue ja Herttainen trikoota 74cm jumpsuitin muodossa. On niin hempeää että. Ei ihan minun ominta aluettani, mutta joskus on taivuttava.

 

Resori Noshilta, nepparit Karnaluksista.

Nalle pääsi malliksi.

 

Näin talvella on inhottavaa, kun poikani ei pidä peittoa päällään yöllä. Ei ole oikeastaan ikinä pitänyt. Trikoopyjamat on melko viileät näin syksyllä ja talvella. Tein kauan marinoidusta Selian Atomi puuvillaneuloksesta pojalle pyjaman koossa 110cm. Kaavoina vanha tuttu Rascal ja housuissa Ultimate Casual. Resorin alkuperää en muista. Mutta tuli ainakin raikas!

 

Pyjama pääsi heti käyttöön.

 

Seuraavaksi laitan pystyyn pipotehtaan.

 



Vanhempien vuoro

Lapsille on mukava ommella vaatteita, ne on niin pieniä että valmistuvat melko nopeaan. En kyllä tiedä, eroaako ne paljoakaan isommasta ihan normi joustavasta paidasta? Jotenkin se alottaminen on ainakin vaikeampaa. Syntymäpäivät ja pieni ulkomaanmatka on lienee hyvä syy ommella?? Miehelläni oli syntymäpäivät kuun alussa ja jo jokin aika sitten olin Verson Puodilta hamstrannut sähkömiehelle mielestäni osuvat joustocollegekankaat; Naulan kantaan ja Pitkät piuhat. Olin nämä kankaat näyttänyt miehelleni jo aiemmin ja tuolloin ilme oli vähän, että no joo. Hieman pelkäsin, miten "susi" tästä tulee, mutta yllätyksekseni tästä pidettiin. Kysyttiin jopa, että saako laittaa töihin. Vastasin että ei, PITÄÄ käyttää myös töissä (lähinnä siksi, että tulee edes käytettyä joskus). Kaavaksi pääsi vanha huppari, josta oli tullut liian lyhyt.

 

Etu- ja takakappale sekä huppu ulkopuolelta siis Naulan kantaan jc:ea, hihat ja hupun sisäpuoli Pitkät piuhat jc:ea. Musta resori Eurokankaasta. Mies tykästyi ja se on pääasia. Töihinkin tämä on jo päässyt ja siellä kollegat olivat tykänneet myös, tilauksia tulisi jos kangasta vielä olisi. =D 

 

Itselle olen haaveillut jo pitkään ihan tavallista paitaa. Ihme, että uskalsin pilkkoa Vimman Letti-joustocollegen siihen tarkoitukseen. Kaavana vanha collegepaita. Pääntien, hihansuiden ja helman joustocollege on Verson Puodilta. Sain sitä vain 40cm, kun enempää ei ollut, mutta se riitti (ja sopii) tähän tarkoitukseen oikein hyvin. Kuvattu Tallinna City Hotellissa, jossa kävimme viettämässä mieheni syntymäpäiviä, koko perhe.

Tää on yks suosikkipaitani tällä hetkellä.



Paitojen pula-aika

Niin se vain on, että ompelevan äidin lapsella ei ole tarpeeksi sopivia vaatteita. Ennen kesää ja kesällä huristelin paljon t-paitoja ja kas kummaa, syksyn tullen huomasin, ettei lapsellani ole trikoisia pitkähihaisia. Kankaita kyllä oli. Aina ommellessani jotain lahjaa, poikani kysyi, äiti ompeletko minullekin... Tämä tuntui pistona omatunnossa. Oli siis otettava itseä niskasta kiinni ja pistettävä pitkähihaisten trikoopaitojen tehdas pystyyn.

 

Nämä trikoot tilattu Majapuulta, punainen resori lienee Eurokankaasta. Kaava vanha tuttu Rascal 104cm Ottobre-design lehdestä. Poikani pitää keltaisesta ja oranssista sekä tietysti autoista. Ennen näiden paitojen valmistumista kysyi minulta, äiti teetko minulle paidan missä on paljon autoja. No tottahan toki. Pikkuautoja on kertynyt jo lähemmäs 100kpl ja isommat päälle. On millä ajella. =D

 

Hyvin sopii oranssien housujen kanssa.

Tämä niin ihana merellinen "Nemoa etsimässä" trikoo on tilattu Jonic Textililtä Ruotsista. Todella hyvänmielen kangas!! Resori Eurokankaasta.

Tämä karhudigitrikoo taas huuteli minulle Eurokankaassa. Vihreä resori myös sieltä. Tästä pojan kommentti oli: onpa hieno, ihan kuin juhlapaita. <3

Nämä paidat ei ole ihan meidän normaalia värimaailmaa, mutta omalla tavallaan ihania molemmat. Kaavana näissä 104cm Rascal Ottobre-design lehdestä.

 

Verson puodin Onni-joustocollege omalle ihanalle "Onnilleni". Hihojen materiaali ohut trikoo, se Eurokankaasta, samoin resori. Kaava Ottobredesign Metal Button nappilistapaita ilman nappilistaa, koko 104cm.

 

Takana ihan päättömiä tyyppejä.

Niin lempiväri.. ;)

Paapiin työkoneet trikoo ja Eurokankaan yksivärinen pääsivät Beagle Boy kaavan alle, koko 104cm. Ihanan pehmeää.

Tämä oli ekaa päivää päällä ja eikös poika heti piirtänyt siihen tussilla. Onneksi oli vesiliukoinen...

Tällä erää tämän paitatehtaan viimeiset. Kauan sitten hamstrattu Sashopin Boo-trikoo pääsi vihdoin ja viimein Halloweenin lähestyessä paidoiksi. Kangas on aivan ihanan pehmeää! Tein kaksi paitaa, toinen on siskonpojalle. Koot 110cm ja 104, kaavat Ottobre-design lehdestä; Rascal ja Totem Owl. Isomman Boo-paidan takakappale on Eurokankaasta, sekin ihanan pehmeää.

Panda paita siis Totem Owl 104cm. Kangas paikallisesta kivijalkakaupasta, KangasKeitaasta. On ihanan pehmeää ja nurjalta puolelta harjattua collegea. Kummankaan paidan resorin alkuperää en nyt saa mieleeni.

 

Kai näillä ja aiemmin tehdyillä pärjää? Vielä olis vanhoja hamstrattuja joustofroteita, mistä vois tehdä vähän paksumpia paitoja talveksi, mutta saa nähdä teenkö. Ne alkaa vaan kohta olla "liian lapsellisia", vai voiko näin olla??